Haminan kaupunginvaltuusto päätti 27.1.2015 äänin 30-12 lakkauttaa Summan alakoulun.

Viimeinen sota Summan koulusta piti sisällään paljon kiihkeätä riehuntaa ja jälkimainingit pursuavat edelleen surutyöpalstoilla, kuten Kymen Sanomissa.

 

On miellyttävä ajatella, että Summan koulun rakennus päätyy pian jonkin fiksun yrityksen liiketiloiksi. Hyvässä kunnossa oleva kiinteistö. Elävöittää Haminan seudun ja Summan elinkeinoelämää.

Minä olin aikanaan jo Summan risteysalueelle kaavoitettavan kauppakeskuksen puolella. Valitettavasti ilkeä kokoomuslainen ministeri Jan Vapaavuori torppasi hyvän hankkeen.

Nyt Summan alueen elinkeinoelämä voi saada jotakin muuta uutta ja hyvää:  koulutiloihin liikeyrityksen.

 

Näkemykseni mukaan kyse on kestämättömäksi muodostuneesta tilanteesta. Summan alakoulu sijaitsi paikassa, josta on vain pari kilometriä kolmeen muuhun alakouluun eli summalaiset koululaiset voivat ihan hyvin siirtyä käymään niitä ilman että koulumatka olisi mitenkään kohtuuton.

Haminan kaupungin johto oli onnistunut hassaamaan monia miljoonia rahaa arveluttaviin riskihommiin, joiden riski olisi kuulunut liikemiehille eikä veronmaksajille. Samaan aikaan kaupungin normaalin toiminnan kustannukset ovat kasvaneet niin että jo niiden takia kaupunki on velkaantunut. Säästöpaineet olivat siis joka suunnalta ja säästöjä oli löydyttävä.

Tilanteen ydin oli se, että itse Summan alueella ei ole kovin paljoa alakoulua käyviä lapsia. Pyöreästi viitisenkymmentä. Näistähän ei tule edes puolikkaita luokkia kullekin vuosiluokalla. Siis koululaisten lukumäärän puolesta tehoton ja tuhlaavainen koulu.

Summan kouluun oli kyllä vuosien mittaan haalittu tarkoituksellisesti joukko erityisoppilaita, tämä epäilemättä myös siksi että koulun oppilasmäärä näyttäisi alueen todellisuutta isommalta. Erityisoppilaat kuitenkin kuljetetaan kouluun kunnan kustannuksella ja ennen kaikkea, heidät voidaan oleellisesti samoin kustannuksin kuljettaa muuhunkin kouluun, jos niin valitaan. Heidän sijaintinsa siis on pikemminkin tekijä joka puhui Summan koulun säilyttämistä vastaan.

 

Se että Summan koulussa käy aika vähän alueelta olevia lapsia, tuli kouriintuntuvasti esille siitä että tuli havaituksi, että suurimmat metelinpitäjät Summan koulun lakkauttamista vastaan ovatkin ihmisiä, jotka kyllä asuvat Summassa, mutta joilla ei ole lapsia alakouluiässä eikä tulossa alakouluikään, tai jotka eivät erityiseti tarvitse Summan koulua lapsilleen, kun näitä lähellä on jokin toinenkin alakoulu.

Ja sitten tähän sotaan löytyi se mieltä osoittamaan innostunut pariskunta, joka oli rakennuttanut talonsa noin 2.5 kilometrin päähän kaikesta julkisesta liikenteestä, ja samalla 3 kilometrin päähän Summankin koulusta. Heille oli maailman tärkeintä pitää Summan koulu, ihan itkupotkuraivarien tasoisesti, heidän lapsensa eivät mitenkään olisi suoriutuneet 3.5 kilometrin matkaa naapurikouluun - joka siis on suunnilleen yhtä kaukana asuintalosta jo siitä syystä että asuintalo oli rakennettu syrjään ihan kaikesta. Omasta kokemuksestani sanon, entisenä lapsena, että vanhempien pitäisi ottaa talonpaikanvalinnassaan huomioon se että lapset eivät ensimmäiseen 18 vuoteen saa ajaa autoa. Olen itse aikanaan kironnut kodin sijaintia turhan kaukana julkisesta liikenteestä. En siis aio ymmärtää niiden itkupotkuraivareita, jotka ovat rakennuttaneet talonsa vielä syrjemmälle. Lapselle erakkopaikka ei sovi.

Summan koulun jatkamisen vaatijoista kokonaisnäkemykseni on, että heidän taistelunsa on tunteeseen pohjautuvaa roikkumista heille läheisessä koulussa. Että koulu on pääsääntöisesti tarpeeton heille ja perheilleen koulunkäyntiä varten. Ovat ehkä itse käyneet Summan koulua ja haluavat säilyttää lapsuutensa tutun ankkurikiven. Tai haluavat pitää kokouksiaan ja tilaisuuksiaan koulun tiloissa jatkossakin. Tai oma tai perheenjäsenen työpaikka on tavalla tai toisella riippuvainen koulusta. Tai poimivat paikallispoliittista hyötyä profiloitumalla taistelussa. Tai ei halua lastensa päätyvän koulussa tekemisiin epäilyttävinä pitämiensä naapuritaajamalaisten lasten kanssa. Siis taistelijoissa on näkyvillä enimmäkseen fiksoitunutta tunnetta. Kun heidän käyttäytymistään ja puheenvuorojaan tarkastelee, näkyy hyvin paljon suorastaan tunteen fanaattisuutta. Ja selkäydinreaktiot. Näytti siltä että he kokivat elämänsä jonkin perusasian olevan uhattuna. Ajoittain nousi mieleeni, auttaisiko rauhoittava pilleri.

Nämä Summan koulun puolustajat lähes kaikki kaikessa taistelussaan vaativat että veronmaksajien on maksettava heidänkin elinkelvoton koulunsa ja kaikki muutkin yhtä tehottomat koulut. Mitään säästöesityksiä eivät useimmat heistä suostuneet sen enempää suunnittelemaan kuin kannattamaankaan. On siis selvää, että nämä kyseisenlaisen mentaliteetin ihmiset suurentaisivat veronmaksajien kustannettavia kuluja varsin holtittomasti, mikäli saisivat jotakin valtaa. Näyttää siltä että heillä on luontaista innokkuutta maksattaa tahtomansa asiat nimenomaan toisten ihmisten rahoilla.

 

Koska en pidä koulun säilyttämiselle järkevänä perusteluna joillakin aikuisilla olevaa tunnepitoista kiinnittymistä kouluun joka on heidän lähistöllään, niin en Summan koulua koskevassa keskustelussa ole tähän mennessä nähnyt yhtään oleellisesti merkittävää järkiperustetta Summan koulun toiminnan jatkamiselle.

 

- tämä kirjoitus on keskeneräinen/ jatkan tänne juuri tähän kirjoitukseen silloin tällöin tapahtumien ja näkemysteni kronikointia tähän täytteeksi, kunhan kerkiän ja mitä palaa mieleeni